Otros libros que te pueden interesar

• 

  Pesulan nymfit – eroottinen novelli

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Tuntui kuin koko maailma olisi tuhoutunut ja vain me kaksi olisimme jäljellä: minä ja Tone, naapuri, jonka tunsin vain nimeltä ja ulkonäöltä.
  Kävelin levottomasti edestakaisin asunnossani. Laitoin puhtaat pyykit vaatekaappiin ja jäin sen eteen seisomaan. Yhdellä hyllyllä olivat tummanpunaiset alushousut ja rintaliivit, jotka olin ostanut hetkellisen kevytmielisyyden vallassa. Ne eivät olleet lainkaan tyyliseni, mutta pitsireunaiset stringit olivat kerta toisensa jälkeen ajautuneet käteeni, kun olin kaivellut tarjouslaatikkoa etsien valkoisia puuvillapikkareita. Ne olivat silkinpehmeät ja sileät. Olin joka kerta heittänyt ne takaisin ja jatkanut kaivamista. Kunnes yhtäkkiä rintaliivit olivat siinä. Rintaliivit, jotka saivat minut haukkomaan henkeäni. Tummanpunaista pitsiä ja pieniä valkoisia pilkkuja sileintäkin sileimmässä kankaassa. Verenpunainen pieni ruusu kuppien välissä. Vertasin niitä stringeihin. Kyllä vain, ne kuuluivat yhteen. Katsoin hintalappuja. Laitoin ne päälleni… ja muutuin täysin.
  Miten Tonen ja minun käy?
  Lue myös Kummisetä.

  Ver libro

• 

  Emma 1: Suuri muutto –...

  Carl Johan Rehbinder

  • 0
  • 0
  • 0

  "Vilkuilin hieman Ollea. Hän näytti niin hyväntuuliselta, kuten yleensäkin. Mutta sitten huomasin – tavallisuudesta poiketen – että hän on tosiasiassa oikein hyvännäköinen mies. Jörgenin kanssa eläessäni olin huolellisesti välttänyt kiusaukseen joutumista, mutta se aika oli nyt ohi. Vartaloni muistutti minua siitä, että minulla oli jonkinlainen halu, joka vaati huomiota."
  Emma on eronnut Jörgenistä ja muuttamassa nyt uuteen asuntoon, sillä hänen täytyy vain päästä pois. Hänen ystävänsä Olle auttaa muutossa. Emma kuolee nälkään – rakkauden, kosketuksen, intohimon, läheisyyden ja seksin nälkään. Mutta pian hän huomaa, että Ollehan on itse asiassa todella seksikäs! Emman ensireaktio on välttää houkutusta, mutta nyt hän tietää, mitä haluaa: hän haluaa kokea intohimoista seksiä…

  Ver libro

• 

  Picasso – eroottinen novelli

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  "Onpas kirpakka ilma", hän sanoo. Mutta sään vaikutus on vain osa totuutta. Myös jälleennäkemisen ilo on nostattanut punan hänen poskilleen. Minäkin tunnen hehkuvani, mutta en sano mitään. Viimeksi tavatessamme oli kesä ja aurinkoista. Ohuita toppeja, lyhyitä hameita ja paljaita jalkoja. Emme ole nähneet toisiamme sen jälkeen, kun olimme opintomatkalla Malagassa, Picasson kotikaupungissa. Mutta se oli silloin. Nyt on nyt, ja kaikki on varmastikin toisin.
  Lenan aistilliset huulet sulkeutuivat haarukkani ympärille, ja minä nappasin mustekalan hänen haarukastaan. Istuimme ja nauroimme – ensin hiljaa ja sitten vähän raikuvammin – niin kuin vain kaksi pohjoisen naista voivat, kun etelän lämpö saa heidät puhkeamaan kukkaan. Vapautuneisuutemme ilahdutti nuorukaisia, jotka osoittivat koko ajan avoimemmin kiinnostuksensa meitä kohtaan.
  Pystyisimmekö toistamaan etelän mieleenpainuvat elämykset?
  Lue myös Parempi aamiainen ja Kaikkien katseet hänessä.

  Ver libro

• 

  Elokuvateatterin pimeydessä –...

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Lasken nopeasti käsivarteni molemmille käsinojille ja nojaan taaksepäin. Tökkään tyttöä käsivarteen ja tarjoan makeisia tehdäkseni tuttavuutta ja pyytääkseni vielä kerran anteeksi, mutta tällä kertaa hän näyttää aavistuksen nyrpeältä. Hän kuitenkin hymyilee vastatessaan kieltävästi. No, ei sitten. Mutta ilta on vasta aluillaan… kuten elokuvakin. Huomaan, että hän asettaa käsivartensa lähelle omaani, lähes painautuu sitä vasten. Ehkä hän on hieman ärtynyt siitä, että minä vien niin paljon tilaa, mutta en silti aio kiusallanikaan siirtää kättäni. Ei, haluan nähdä, mitä hän tekee, joten päätän odottaa ja katsoa. Uskaltaudun tarjoamaan karkkipussia hänelle vielä kerran, ja tällä kertaa hän ottaa kuin ottaakin palan suklaata. Onko hän jo vähän heltynyt?
  Minä en enää osaa keskittyä elokuvaan, mutta hän tuijottaa valkokangasta erittäin kiinnostuneen näköisenä. Hipaisen hänen kättään tarjotessani lisää suklaata. Se on pehmeä, lämmin. Hänen kätensä siis! Se herättää kiinnostukseni uudelleen; haluan tietää enemmän, tutustua tyttöön paremmin. Mitä tekisin?
  Lue myös Aurinkoisessa metsässä.

  Ver libro

• 

  Oxfordin professorin tutkielma...

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  "Olivatko he todella akrobaatteja?" keskustelukumppanini kysyi.
  Kaksoset todella olivat, ja he olivatkin kaksi kuukautta töissä Wienissä. He asuivat samassa majatalossa Tegelhofstrassella kuin minä. Koska olimme kaikki kotoisin samasta maasta, muotoutui välillemme aivan omanlainen yhteytensä ja me ystävystyimme nopeasti. Erityisesti Lorine vetosi minuun, hänen lämmin ja ystävällinen hymynsä lumosi minut. Ei sillä, ettenkö olisi pitänyt Lorettestakin, mutta vetäydyn usein kuoreeni kohdatessani hänen kaltaisiaan energiapakkauksia.
  En lähestynyt häntä sen enempää ennen kuin olimme lounastaneet. Mutta sitten maatessamme suurten tammien alla otin häntä kädestä kiinni ja suutelin. Hän vastasi minulle halukkaasti ja antoi minun käyttää kieltäni. Hän vastasi hyväilyyni kepeästi. Rohkaistuneena laskin käteni hänen rinnallensa ja aloin napittaa hänen paitaansa auki. Hän ei vastustellut, vaan jopa auttoi minua, jotta pääsin näkemään hänen pienet, kiinteät rintansa.
  Mmm... Mahtaako vain toinen kaksossisarista riittää minulle?

  Ver libro

• 

  Voima – eroottinen novelli

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Uskoni rakkauteen ensi silmäyksellä sai alkunsa vieraassa maassa, vuoristotiellä matelevassa linja-autossa. Kulttuurierot aiheuttivat välillemme usein pientä kinaa, ja yleensä puutteellinen kielitaitoni ja hänen tulinen temperamenttinsa vain heittivät bensaa liekkeihin, mutta seksielämäämme riidoilla ei ollut vaikutusta – rakastelumme oli itse asiassa vain intensiivisempää aina pienen sanaharkan jälkeen. Myöhemmin hän myönsi nauttivansa, kun otin hänet rajusti: mahdollisimman rajusti ja mieluiten jossain määrin vastoin hänen tahtoaan. Hän ei kertonut sitä minulle yhden keskustelun aikana, vaan pikku hiljaa ajan myötä – aivan kuin olisi kertonut vastauksen arvoitukseen pala palalta epävarmana siitä, kannattaisiko koko salaisuutta sittenkään paljastaa.
  Oliko tämä minun naiseni? Oliko tämä se sama nainen, jota ilman en voinut elää, jonka olin kohdannut ensimmäistä kertaa bussissa ja joka oli kietonut minut pauloihinsa vain muutaman tunnin tuttavuuden jälkeen?
  Lue myös Tentistä läpi.

  Ver libro