Outros livros que poderiam interessá-lo

• 

  Ehkä teloitamme jonkun

  Tapani Suominen

  • 0
  • 0
  • 0

  Tapani Suomisen vasta reservinupseeriksi valmistunut poika ihmettelee, mitä hipit oikein ajattelivat kulkiessaan kadulla Maon tai Stalinin kuvan perässä. Oliko pasifismi tosiaan niin katteetonta kuin 1990-luvun nuoresta näyttää? Opiskelijaradikalismia tutkinut Suominen kuvaa 1960- ja 1970-luvun liikehdintää kaikessa laajuudessaan ja käsittelee sitä niin yhteiskuntatieteellisestä, historiallisesta kuin kielentutkimuksenkin näkökulmasta.
  Teos perustuu Suomisen Oslon yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tekemään väitöskirjaan.

  Ver livro

• 

  Venäjä Venäjä Venäjä!

  Heikki Talvitie

  • 0
  • 0
  • 0

  Suomen ja Venäjän naapurisuhde on historialtaan vaiherikas, ja käänteitä mahtuu nykypäiväänkin. Voiko Venäjää ymmärtää? Miksi Venäjä kokee laajenevan Naton ja Euroopan unionin uhkaksi itselleen? Entä miten Suomen kannattaisi asennoitua naapurimaahansa?Diplomaatti ja entinen Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie tuntee naapurimaamme syvällisesti. Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 2015 ensimmäisen kerran julkaistu "Venäjä, Venäjä, Venäjä!" avaa Talvitien ajattelua idänsuhteista ja toimii laajana katsauksensa Suomen ja Venäjän historiaan ja suhteeseen.-

  Ver livro

• 

  Walter Horn: ensimmäinen jääkäri...

  Pentti Airio

  • 0
  • 0
  • 0

  Suomessa Saksan kansalaisena syntynyt Walter Horn (1893–1972) oli mukana perustamassa jääkäriliikettä. Kun hän osallistui vuonna 1915 jääkäripataljoonan ensimmäisiin taisteluihin rintamalla, keuhkotauti pakotti hänet rintamalta sairaalaan. Myöhemmin talvisodassa Horn toimi Helsingin komendanttina ja jatkosodassa ulkomailla sotilasasiamiehenä.
  Vaiherikkaan sotilasuran ohella Horn oli aktiivinen myös poliittisesti. Hän toimi kylmän sodan aikaan osana Pohjola-aktivisteja, jotka suunnittelivat pohjoismaista puolustusliittoa. Harva tietää, että liitosta puhuttiin suomalaisten keskuudessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Tämä teos käsittelee aihetta ainutlaatuisesti aktivistien omasta näkökulmasta.
  Walter Hornin elämä kietoutui mielenkiintoisesti yhteen Euroopan historian kiinnostavimpien käännekohtien kanssa. Prikaatikenraali Pentti Airio on käyttänyt teoksessaan aineistona muun muassa ministeri Tankmar Hornin arkistoa muun tutkimuksensa lisäksi.

  Ver livro

• 

  Ruhtinas

  Niccolo Machiavelli

  • 0
  • 0
  • 0

  Pysäyttävä poliittinen opas machiavellismin isältä.
  Miten hallitsija voi varmistaa, että hänen paikkansa vallassa on taattu? Minkälaisten valtioiden kanssa kannattaa liittoutua? Entä julmuus – sopiiko hallitsijan olla julma, ja missä määrin? Tuleeko valtion käyttää palkkasotilaita vai hankkia oma armeija? Niccolò Machiavellin klassikkoteos Ruhtinas on poliittinen kirja, joka herättää yhä edelleen voimakkaita tunteita. Se on suunnattu valtaapitäville – ja eri johtajat ja diktaattorit ovat vuosien saatossa löytäneet kirjasta samaistumispintaa ja oikeutuksen teoilleen.

  Ver livro

• 

  Aate miestä väkevämpää

  Arvo Myllymäki

  • 0
  • 0
  • 0

  Suomessa valta kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle – vai kuuluuko?
  Tampereen yliopiston emeritusprofessori Arvo Myllymäki käsittelee teoksessaan Suomen historian valtiovallan horjuttajia. Suomen parlamentarismi oli uhan alla erityisesti itsenäistymisen alkuaikoina. Poliittiset äärilaidat – kommunistit ja äärinationalistit – yrittivät taivuttaa kansaa omaan tahtoonsa keinoja kaihtelematta.
  Kirja seuraa kommunisti Eino Laakson ja äärioikeistolaisen Reino Ala-Kuljun yhteiskunnallista toimintaa. Vuonna 1933 Ala-Kulju sai paikan eduskunnasta, mutta tämä ei ollut tarpeeksi kunnianhimoiselle miehelle – eikä hänen idealleen Suur-Suomesta. Toisaalla Laakso taisteli Espanjan sisällissodassa ja jatkosodassa Neuvostoliiton vakoojana kommunismin ja punaisen Suomen puolesta. Miten miesten – ja heidän edustamien ideologioiden – vaikutus näkyy Suomen historiassa ja nykyajassa?

  Ver livro

• 

  Itsenäisyyden ilmansuunnat

  Heikki Talvitie, Risto Repo

  • 0
  • 0
  • 0

  Heikki Talvitie työskenteli vuosikymmeniä diplomaattina. Belgrad, Moskova ja Tukholma tulivat Talvitielle tutuiksi suurlähettilään työssä. Diplomaattivuosien aikana Talvitielle muodostui vahva tietämys Suomen suhteesta sen naapurivaltioihin. Erityisesti Talvitie loistaa tietämyksessä Neuvostoliiton ja Venäjän suhteen – olihan Talvitie Moskovassa juuri Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin 1990-luvun taitteessa. Itsenäisyyden ilmansuunnat on mielenkiintoinen yhteenveto Talvitien kokemuksista ja poliittisesta ajattelusta.-

  Ver livro