Otros libros que te pueden interesar

• 

  Ei ole Gaian voittanutta –...

  Camille Bech

  • 0
  • 0
  • 0

  Monica ei voi unohtaa gambialaista Marcusta, jonka hän tapasi baari-iltana. Heidän yhteinen yönsä oli upea. Mutta Marcus on naimisissa, eikä ole lähimainkaan varmaa, valitsisiko hän ketään muuta kuin kauniin vaimonsa Gaian. Monica päättää kuitenkin kokeilla onneaan, ja kaksikon jälleennäkeminen on ensimmäistäkin kertaa kuumempi. Mutta kun Marcus palaa kotiin, on Gaialla suunnitelmia tämän varalle…
  "Ei ole Gaian voittanutta" on lyhyt kertomus seikkailun etsimisestä.

  Ver libro

• 

  Ensimmäiset hapuilevat...

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  "Hän huokaili ja suuteli minua kaulalle, mutta muuten hän istui paikallaan kuin hiiri ja antoi sormieni löytää oman tiensä. Kuinka märkä hän olikaan! Yllättävän märkä. En ollut koskaan ennen koskenut tyttöä, joka oli melkein räjähtänyt kiihkosta ja uudesta himosta."
  Tapasin Mian koulun juhlissa lukion kolmantena vuonna, ja muistan hänestä selkeimmin hänen tuoksunsa. Tanssimme, kun hänen tuoksunsa täytti hitaasti pääni, vatsani ja kaluni. Sitten hän suuteli minua, kunnes housuni melkein putosivat alas. En tiedä, kuinka kauan tanssimme, mutta yhtäkkiä löysimme itsemme pimeästä luokkahuoneesta – aivan yksin. Suutelimme jälleen, ja viikkoa myöhemmin hän soitti ja kysyi, haluaisinko tulla hänen luokseen...

  Ver libro

• 

  Kylpylä – eroottinen novelli

  Chleo

  • 0
  • 0
  • 0

  "Ja siinä kun minä istuin, reidet tiukasti yhdessä, alkoi pilluni turvota ja kostua. Mikä petturi. Mutta minä olin jo antanut halulleni periksi. Haavoittuvuus teki minulle jotain, mitä kukaan muu ei tehnyt, en edes minä itse, ole aiemmin saanut itseäni päästämään kontrollin. Olin yksinkertaisesti suunniltani kiimasta."
  Vuosien nettideittailun, juhlien ja BDSM-klubien jälkeen olin hankkinut itselleni lojaalin, vain neljän hengen porukan. Viiden vuoden aikana olimme tavanneet erilaisissa paikoissa, erilaisissa asuissa, leikkineet ja nussineet. Tänä vuonna tapaisimme Hagabadetissa. Muut esittäisivät kylpylän työntekijöitä, jotka olivat hyviä, kiihkeitä ystäviä ja kollegoita, jotka tykkäsivät tarinoida ja juhlia, kun taas minun pitäisi olla liikematkalla oleva nuori "turisti" Östermalmista, joka jäi kylpylään liian pitkäksi aikaa…

  Ver libro

• 

  Esineellistä minut – eroottinen...

  Sarah Skov

  • 0
  • 0
  • 0

  Nuori, naispuolinen taideopiskelija kohtaa komean, omahyväisesti hymyilevän valokuvaajan aamulenkillään, eikä saa miestä enää pois mielestään. Hän ajattelee miestä ollessaan yhdessä miesystävänsä kanssa. Kun hän sitten tapaa valokuvaajan uudelleen näyttelynavajaisissa ja näkee tämän provosoivat kuvat alastomista naisista, hän päättää itsekin antautua esineellistettäväksi...

  Ver libro

• 

  Queerlequin: Taikuuttakin...

  V. Florian

  • 0
  • 0
  • 0

  "Lisa suuteli hänen kaulaansa, jolloin Eleonore hengähti kuuluvasti nenän kautta ja taivutti päätään hieman taaksepäin antaakseen Lisalle lisää liikkumatilaa. Lisa painautui häntä vasten ja Eleonore vikisi hiljaa. Ääni muistutti Lisaa tuulesta, joka puhalsi pitkin talon seiniä."
  Lisa aikoo aloittaa teknisen fysiikan opinnot. Eräänä päivänä hänelle kuitenkin tarjotaan paikkaa koulutuksessa, jossa voi oppia kehittämään maagisia kykyjä. Kuka voisi sanoa ei taikuudelle? Tiedekunnan juhlissa Lisa tapaa salaperäisen Eleonoren, jonka silmät ovat kuin tummaa samettia ja jonka huulilla kareilee moniselitteinen hymy, joka saa Lisan polvet vapisemaan. Kun opiskelijoita alkaa mystisesti kadota ja Eleonoresta alkaa liikkua huhuja – Lisan kokiessa aina vain syventyviä tunteita tätä kohtaan – hän ei enää tiedä, pitäisikö hänen olla huolissaan Eleonoren vai itsensä vuoksi.
  Taikuuttakin vahvempaa on osa tiedostavan erotiikan genreen kuuluvaa Queerlequin-sarjaa.

  Ver libro

• 

  Illallinen – eroottinen novelli

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Pöytä oli katettu; kaikki oli valmista. Mies katseli naista käytävän toisessa päässä. Nainen hyöri silti vielä keittiössä, vaikka oli vaihtanut vaatteetkin jo kauan sitten. Kuluneet farkut ja t-paita olivat poissa, ja tilalla oli miehen valitsema sininen mekko, joka puki naista kauniisti olematta kuitenkaan liian näyttävä. Mies vilkaisi nopeasti kelloa. Vartin yli. Vieraat olisivat täällä minä hetkenä hyvänsä. Hän huikkasi naiselle, ja tämä kuivasi kätensä ja käveli hänen luokseen. Hän silitti hellästi naisen lainehtivia, tuuheita hiuksia; kutitteli niskaa sormenpäillä. Nainen katsoi häntä suoraan silmiin ja hymyili vienosti. "Oletko keksinyt neljä sanaa?" mies kysyi.
  Mitä illan mittaan ehtisikään vielä tapahtua?
  Lue myös Jaloille eksyneille ruoho laulaa.

  Ver libro