Weitere Bücher, die Sie mögen werden

• 

  Metsänvartija 2 – eroottinen...

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  "En tahtonut säikäyttää." Hänen äänensä oli matala ja lämmin, hunajainen. Villin hunajainen. Hän oli metsänjumala, jonka hyvät henget olivat lähettäneet luokseni, mihin olin jo menettänyt uskoni. Hänellä oli yllään vihreät retkeilyhousut ja kulahtanut sininen villapaita. Hän katsoi minua edelleen odottavaisena ja tyynenä.
  "Hei", sanoin hennon käheästi. Se oli ensimmäinen viikkokausiin lausumani sana. En tapaa puhua kovin paljoa itsekseni.
  En nähnyt metsänvartijasta vilahdustakaan kokonaiseen viikkoon. Kun kävelin hänen talonsa ohi, ei piipusta noussut savua ja ikkunat olivat pimeinä. Ehkä hän oli lähtenyt jonnekin matkalle ja yöpyi teltassa. Kaipasin häntä, halusin puhua uudestaan hänen kanssaan. Ehkä voisin pyytää hänet syömään lettuja ja mustikoita tai jotain. Vasta nyt mieleeni juolahti, että hän ei ehkä sittenkään ollut vapaa mies. Hänellä voisi yhtä helposti olla tyttöystävä jossakin lähimmässä kylässä, jossa hän kävisi tapaamassa tätä viikonloppuisin ja puhuisi Skypen kautta pimeinä syysiltoina. Onni ei ilmeisesti potkinut minua koskaan. Minulla ei ollut aavistustakaan, mikä hänen nimensä oli. Minun olisi pitänyt kysyä häneltä puhelinnumeroa eikä vain juosta tieheni.
  Tapaisinko häntä enää ollenkaan?

  Zum Buch

• 

  Kello kuusi – eroottinen novelli

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Kellon käydessä kuusi olin valmiina tien vieressä. Viileänraikas ilma kävi kutitellen mekkoni alle. Se tuntui suloisen kielletyltä. Mitä jos hän ei saapuisikaan? Ajatus sai minussa aikaan inhottavaa hermostuneisuutta. Miksei hän muka tulisi? Enkö minä ollutkin kaikki, mitä hän halusi? Oliko hän pettänyt sanansa joskus aiemmin? Ei, eihän hän ollut. Niinpä tämänkertainenkin hermostuneisuus oli turhaa. Tasan kuudelta hänen autonsa pysähtyi kohdalleni, ja nousin siihen sisään. Hän hymyili minulle. Emme juurikaan puhuneet. Hän pysäköi auton, otti käteni omaansa ja johdatti minut sisään. Seurasin auliisti perässä.
  Polveni veltostuivat, ja hengitykseni kiihtyi. Hän painoi minua lähemmäksi itseään. Tunsin hänen kehonsa mekkoni ohuen kankaan läpi. Hänen kätensä eivät haparoineet, kun hän riisui vyöni. Valahtava mekkoni ei enää peittänyt alastonta kehoani. Juuri niin kuin hän halusi.
  Missä olen, ja mitä on tapahtumassa?
  Lue myös Lämmintä, kosteaa, ihanaa ja Koeajossa.

  Zum Buch

• 

  Queerlequin: Kuumat paikat -...

  V. Florian

  • 0
  • 0
  • 0

  'Mitä oikein olemme tekemässä?' Anne sanoo ääneen ja toivoo voivansa ottaa sanansa saman tien takaisin.
  'Emme mitään', Katja sanoo. Anne kääntyy ympäri ja upottaa märät kätensä Katjan hiuksiin. Katja nauraa ja suutelee häntä hänen lähestyessään, ikään kuin tämä haluaisi hitsata heidän kehonsa yhteen."
  Anne on laittanut rakkauselämänsä hyllylle siitä lähtien, kun hänen miehensä Niels kuoli syöpään. Hän on tyytyväinen elämäänsä eikä kiinnitä sen suurempaa huomiota sisällään kuplivaan tunteeseen, joka valtaa hänet, kun hän ajattelee Katjaa. Katja on Annen leivontakurssin opettaja. Mutta kun he tapaavat Annen tyttären häissä ja Katja ottaa hänen kätensä hellästi omaansa, Annen sisällä tapahtuu jotakin. Hän on aikeissa ylittää rajan, jonka jälkeen on vaikea kääntyä takaisin.
  Kuumat paikat on osa tiedostavan erotiikan genreen kuuluvaa Queerlequin-sarjaa.

  Zum Buch

• 

  Joulu Villa Firenzessä – 4...

  Barbara Nordström

  • 0
  • 0
  • 0

  Lucy matkustaa Englantiin viettääkseen joulua Tituksen ja tämän perheen kanssa. Tapaaminen ei kuitenkaan suju suunnitellusti. Tituksen äidin ja sisaren mukaan Lucy ei sovi perheeseen. Lucyn pitää päättää, haluaako hän silti jäädä viettämään joulua, vai matkustaako kotiin ja ottaa samalla se riski, ettei näe Titusta enää koskaan
  Tämä on viimeinen osa sydäntä lämmittävää joulusarjaa, jonka päähenkilöt ovat Lucy Jansson ja Titus Tulliver.

  Zum Buch

• 

  Viimeinen näytös – eroottinen...

  Cupido

  • 0
  • 0
  • 0

  Taidokkaasti valaistu näyttämö saa jonkin sisälläni läikähtämään. Loihdin mielessäni näyttelijät takaisin lavalle, etenkin pääroolia esittävän Siljen. Silje kiitti minua esityksen jälkeen, koska valaistukseni oli saanut hänet näyttämään kauniimmalta kuin hän olikaan – olin kuulemma taikonut hänen ryppynsä kadoksiin. Ei hän mitään taikoja olisi tarvinnut. Silje on enemmän kuin kaunis, myös päivänvalossa, kun hänen isoja silmiään reunustavat naururypyt ovat näkyvissä.
  Silje kiitti myös Geiriä hyvästä äänisuunnittelusta. Meitä tekniikan miehiä ei kovin usein kiitellä, mutta se ei ole ainoa syy sille, miksi pidämme Siljestä. Hän on ollut mahtava koko tuotannon ajan. Niin mahtava, että olemme Geirin kanssa puhuneet hänestä kuin saavuttamattomasta tähdestä, josta meidänlaisemme voivat vain haaveilla. Hän on meitä vanhempikin ja pitää todennäköisesti muutenkin enemmän kypsemmistä miehistä.
  Silmiäni kirvelee pitkän työpäivän jäljiltä. Olemme Geirin kanssa sopineet purkavamme varusteet vasta seuraavana iltapäivänä, ja Geir on lähtenyt kotiin jo vartti sitten. Mikseripöydän valo on kuitenkin edelleen päällä. Se ei ole Geirin tapaista, sillä hän on aina hyvin tarkka. Päätän jättää valon palamaan ja sammuttaa sen vasta myöhemmin yhtä aikaa valopöydän kanssa.
  Yhtäkkiä kuulen jotain, ja pian esiin astuu Geir – ja hänen perässään Silje…
  Lue myös Uteliaisuuden palkka.

  Zum Buch

• 

  Näkki: Veden henki – eroottinen...

  Elena Lund

  • 0
  • 0
  • 0

  "Avaan suuni ja annan kieleni liukua häpeämättömästi hänen sormensa yli, suudellen sitä uudestaan ja uudestaan.
  'Olen etsinyt sinua niin kauan', sanon. Ääneni värisee puhuessani samalla tavalla kuin silloin, kun on lähellä kyyneleitä. Koko kehoni värisee. Sekoitus adrenaliinia ja halua.
  'Ja minä olen odottanut sinua', hän sanoo."
  Vera on lapsesta asti tuntenut, että kesämökillä on jotain erityistä. Aivan kuin siellä olisi jotain, jotain katselemassa häntä. Jotain, mikä veti häntä lähemmäs. Ja eräänä juhannusaamuna hän kuulee sen yhtäkkiä uudelleen. Tuo melodia. Hän tuntee taas sen läsnäolon. Näkki. Vera on odottanut häntä koko elämänsä. Ja nyt hän kävelee hitaasti Veraa kohti ja laskee Veran alastomana viileälle sammaleelle.
  Näkki on aavemainen, aistillinen novelli, jossa satu ja todellisuus kohtaavat eräänä jumalallisena ja unohtumattomana juhannusaamuna.

  Zum Buch