Traducteur Helena Korhonen
Maison d'édition: Publishdrive
On uudenvuodenaatto...taas. Joka uudenvuodenaatto Vulcan nousee siirtokunnan hienoimman klubin lavalle. Ja joka uudenvuodenaatto ujo kirjastonhoitaja Hestia istuu samassa pöydässä katsomassa esitystä.Mutta tänä vuonna Hestia tekee uudenvuodenlupauksen, joka voi muuttaa kaiken.Jos hän uskaltaa...
Ja sitten se alkoi, ruusumieheni metsästys. Ruusumies, joka eräänä kesäyönä toi vastapoimitun kukkakimpun tuntemattoman naisen ovelle. Sellaisen miehen täytyi olla erittäin sielukas ja herkkä, niin keholtaan kuin mieleltään. Hän olisi voinut tuoda eloa naiselämäni sykkeeseen tai käydä ainakin hyvästä lomaseurasta ollessani kesätöissä erään hotellilaivan keittiössä rannikkoseudulla, jonne minut oli tuomittu kerryttämään opintokassaani kesän ajaksi. Kesäkaupunki oli ollut hiljainen jo muutaman viikon ajan.Mutta sitten ovelleni ilmestyivät ruusut. Eräänä lauantaiaamuna ne olivat vain tupsahtaneet jostakin lupauksena jostakin tavallisesta, lapsiperhekakofoniasta poikkeavasta kesäyön seikkailusta. Ja niin minä päätin löytää sen miehen. Ruusumies piti löytää.Löytäisinkö hänet?Lue myös novelli Poika ja minä.-Voir livre
Mieheni oli työskennellyt jo pitkään paljon ja raskaasti. Hän lähti ovesta ulos jo kuuden aikaan, eikä koskaan tullut kotiin ennen iltakahdeksaa. Oma työni piti minut kiireisenä, joten harvoin näimme toisiamme hereillä. Se, joka tuli myöhemmin kotiin, löysi tavallisesti toisen nukkumasta joko sohvalta tai sängystä. Tänään oli syntymäpäiväni, ja olimme viimein saaneet kalenterimme sopimaan yhteen. Vaikka olikin minun syntymäpäiväni, olin luvannut Jørgenille unohtumattoman illan ja yön.Laitoin hiukseni tiukalle poninhännälle ja aloin meikata. Jørgenistä on ihanaa, kun laittaudun häntä varten. Katsoin itseäni peilistä ja levitin hutsahtavaa, kirkkaanpunaista huulipunaa. Se korosti jo valmiiksi täyteläisiä, houkuttelevia huuliani. Sitten menin alas keittiöön, kaadoin itselleni lasillisen kylmää valkoviiniä ja otin sen mukaani olohuoneeseen. Ojentauduin divaanille ja yritin kaikkeni löytääkseni seksikkäimmän asennon, minkä pystyin.Meni 20 minuuttia, ennen kuin viimein kuulin oven avautuvan. Mutta jotakin yllättävää tapahtuu...Lue myös Kyllä, Rouva.-Voir livre
Beatrice ei tiedä, mitä haluaa elämällään tehdä. Ystävien perustaessa perheitä hän tuntee itsensä yhä aivan liian nuoreksi ja seikkailunhaluiseksi. Silti hän harvoin uskaltaa toteuttaa seikkailullisia fantasioitaan. Mutta kun hän sattuman kautta onnistuu pääsemään yksityiselle seksiklubille, hän päättää uskaltaa luopua kontrollista ja seurata vaistojaan...-Voir livre
Tytöt – he kutsuivat toisiaan niin, vaikka he olivat yli neljäkymmentä – olivat äitini koulukavereita: toimittaja Britta, näyttelijä Anna ja Lisa, joka opetti yliopistossa. He tapasivat meillä erityisen usein, koska vanhempani olivat eronneet ja äitini – luultavasti minun takiani – ei koskaan antanut miestensä muuttaa meille. Olin itse seitsemäntoistavuotias ja punaisena korvistani, kun istuin huoneessani ja kuuntelin keskusteluja, jotka usein koostuivat minua eniten kiinnostavista asioista. Aluksi olin ujo aikuisten seurassa, mutta kun viinilasi oli tyhjä, meni paremmin. Katsoin "vieraitani", jotka juttelivat yhteen ääneen ja näyttivät toisinaan unohtavan olemassaoloni. Todellisuudessa he olivat kaikki toistuvia vieraita fantasioissani, varsinkin iltaisin… Miten tämä ilta tulee olemaan totta? Pystynkö hoitamaan äitini ystäviä? Lue myös Jännittävä tapaaminen ja Näyttelyn avajaiset.Voir livre
Hän kohtaa minut ensimmäisen kerran odotushuoneessa. Minulla on lähete kipeän selkäni vuoksi. Hän tahtoo kokeilla fysikaalista hoitoa, vaikka itse olenkin jo sisimmässäni luovuttanut toivon siitä, että kivut joskus häviäisivät. Olen jännittynyt, mutta minulla ei ole odotuksia. Olen kokeillut kaikkea. Roikkumisharjoituksia, akupunktiota, vesiharjoituksia, kiropraktiikkaa ja hierontaa. Nyt on todettu uusi välilevyn pullistuma. Kivut ovat toisinaan sietämättömiä. Olen tehnyt äkillisen päätöksen etsiä apua uudelleen ja kokeilla jotain uutta. Hän tahtoo nähdä minun kävelevän. Hän tahtoo, että kävelen varpaillani. Hän tarttuu minuun ja nostaa yhden käsivarteni ylös. Hänen kätensä ovat lämpimät. Hänen kätensä ovat jämäkät ja ne ottavat päättäväisen otteen. Hän kysyy, onko minulla lakanaa mukanani ja levittää sen penkille. Sitten hän pyytää minua ystävällisesti käymään siihen selälleni makaamaan. – Olet kaunis, hän sanoo. Olet todella viehättävä nainen. Olet hyvä pitämään vartalosi kunnossa. No, mitä tulee tapahtumaan? Millaisen käsittelyn saan?Voir livre
Katsahdin vaimoani sivusilmällä. Hän oli hyvin kaunis ja hän näytti huomattavan nuorekkaalta 45-vuotiaaksi. Hänessä oli vielä jotakin nuorekasta, sillä hän tapasi pukea päälleen hyvin istuvia puseroita ja naisellisia mekkoja. Pastellivärit ja kukkakuosit olivat hänen juttunsa. Mutta seuraavaksi kohtaamiseksemme osasin odottaa täydellistä tyylinmuutosta. Niin me olimme sopineet.Aluksi näin vain parin mustia kiiltonahkasaappaita alakerran portaiden yläpäässä. Mustat, korkeat saapikkaat, jotka oli koko pituudeltaan nyöritetty tiukaksi. Sitten esiin ilmestyivät keinuvat lanteet, joita verhosi tiukka, punainen silkkihame, joka hädin tuskin ulottui vesirajaan. Suuret rinnat uhkuivat kaula-aukolla – tämä ei ollut mikään nuori tyttö, vaan ehta nainen. Röyhkeä, mutta ah, niin seksikäs. Sydämeni jätti lyönnin väliin, kun näin hänen kasvonsa. Ei ollut ihme, että liittomme oli kestänyt viimeiset kaksikymmentä vuotta.-Voir livre
