Traduttore Paula Telaranta-Kokko
Casa editrice: LUST
Emma on odottanut jo kauan, että pääsee viettämään päivän rannalla ystävänsä kanssa. Kun ystävä peruuttaa, Emma päättää mennä sinne itsekseen. Voi olla ihan yhtä hauskaa ja ihanaa olla rannalla yksikseen, erityisesti jos läheisyydessä ei ole ketään muuta, ja voi antautua haluilleen…
Taidokkaasti valaistu näyttämö saa jonkin sisälläni läikähtämään. Loihdin mielessäni näyttelijät takaisin lavalle, etenkin pääroolia esittävän Siljen. Silje kiitti minua esityksen jälkeen, koska valaistukseni oli saanut hänet näyttämään kauniimmalta kuin hän olikaan – olin kuulemma taikonut hänen ryppynsä kadoksiin. Ei hän mitään taikoja olisi tarvinnut. Silje on enemmän kuin kaunis, myös päivänvalossa, kun hänen isoja silmiään reunustavat naururypyt ovat näkyvissä. Silje kiitti myös Geiriä hyvästä äänisuunnittelusta. Meitä tekniikan miehiä ei kovin usein kiitellä, mutta se ei ole ainoa syy sille, miksi pidämme Siljestä. Hän on ollut mahtava koko tuotannon ajan. Niin mahtava, että olemme Geirin kanssa puhuneet hänestä kuin saavuttamattomasta tähdestä, josta meidänlaisemme voivat vain haaveilla. Hän on meitä vanhempikin ja pitää todennäköisesti muutenkin enemmän kypsemmistä miehistä. Silmiäni kirvelee pitkän työpäivän jäljiltä. Olemme Geirin kanssa sopineet purkavamme varusteet vasta seuraavana iltapäivänä, ja Geir on lähtenyt kotiin jo vartti sitten. Mikseripöydän valo on kuitenkin edelleen päällä. Se ei ole Geirin tapaista, sillä hän on aina hyvin tarkka. Päätän jättää valon palamaan ja sammuttaa sen vasta myöhemmin yhtä aikaa valopöydän kanssa. Yhtäkkiä kuulen jotain, ja pian esiin astuu Geir – ja hänen perässään Silje… Lue myös Uteliaisuuden palkka.Mostra libro
"Sanne levittäytyi kyrpäni päälle, mutta pysähtyi, kun hänen sukupuolensa oli sentin päässä minusta. Minusta tuntui, että melkein tunsin hänen märkyytensä." Kun Sanne tuli kotiin tyttökerhon kanssa vietetystä illasta, hän kertoi, että aiomme kokeilla jotain uutta. Olin usein miettinyt, mitä helvettiä he tekivät tuolla klubilla, sillä sen jälkeen kun hän oli aloittanut sen kahden ystävänsä kanssa, hän oli kehittänyt mieltymyksen sekä viskiin että orjuuteen. Luulin, että se oli kerho, jossa keskusteltiin sukupuolikysymyksistä, sukupuolten tasa-arvosta, naisten emansipaatiosta, mutta mitä tahansa he keskustelivatkin, se tuotti minulle paljon mielihyvää...Mostra libro
Olin tuntenut Anaïsin ja Arnen jo useita vuosia; olimme työkavereita ja tulimme niin töissämme kuin yhteisissä illanvietoissa hyvin toimeen keskenämme. Tästä huolimatta en tuntenut heitä kovin hyvin, ja olin varsin yllättynyt, kun he kutsuivat minut täksi viikonlopuksi mökille kanssaan. Tietysti olin vastannut myöntävästi, kun odotettavissa oli mukavaa vaihtelua arkeen, ja vaikka olinkin aavistuksen kateellinen Arnelle siitä, että tämä oli onnistunut nappaamaan Anaïsin itselleen kaikkien meidän muiden mieskollegoiden nenän edestä, en uskonut kateuteni käyvän liian ylivoimaiseksi.Istuimme pöydän ääressä ja juttelimme myöhään yöhön. En muistanut, koska viimeksi olisi ollut näin rento olo. Kun Arne nousi ylös ja ilmoitti, että nyt oli hänen aikansa mennä nukkumaan, teki minun mieli vastustella eniten, mutta kun huomasin, ettei Anaïskaan halunnut enää olla jalkeilla, nielin minä tappioni. Istuimme hetken sanomatta mitään. Siemailimme viiniä. Vilkaisin Anaïsia. En tohtinut naulita katsettani häneen pitemmäksi aikaa Arnen läsnäollessa, se olisi ollut mahdotonta.Lue myös novelli Homolulu.-Mostra libro
"He liikkuivat yhdessä niin, että sänky narisi. Mika puristi lujasti Tagen päätä ja peitti hänen kasvonsa kosteisiin suudelmiin." Tage pakenee lomalle autiomökkiin Skånen rannikolle piiloutuakseen sosiaalisessa mediassa jylläävältä skandaalilta. Hän nauttii yksinäisyydestään ja päättää eräänä päivänä haluavansa lukeneeksi henkilöksi. Kirjakaupassa hän tapaa Mikan: sen saman Mikan, jonka Tage tapasi kahdeksanvuotiaana vieraillessaan Tukholmassa ja jota hän huomasi ajattelevansa vielä kauan tuon tapaamisen jälkeen. Mikan, jolla on veitikkamaiset kasvot ja ilme ja joka saa Tagen uskomaan, että kaikki on mahdollista. Meren salaisuudet on osa tiedostavan erotiikan genreen kuuluvaa Queerlequin -sarjaa.Mostra libro
"'Sinä näytät treenatulta', hän sanoo. 'Sille voi hyvin olla käyttöä.' Juomani menee väärään kurkkuun, ja yskäisen." Oscar haluaa kypsän naisen, joka tietää, mitä haluaa. Ja Astridista voi tosiaankin sanoa niin. Mutta siitä huolimatta, että Oscar on merkittävän viehtynyt hänestä, Astrid tekee hänet hyvin epävarmaksi. Mitä hän tarkoittaa "kiinteistönhoidolla"? Onko Oscar todella valmis päästämään hallinnan ja antamaan jonkun toisen ohjata? Pystyykö hän edes ohjaamaan omaa haluaan? Ainoa, mitä hän tietää, on että hän on väsynyt siihen, että hänen aina odotetaan tekevän aloitteen, vain koska hän on mies…Mostra libro
Varusteet koostuvat kaikessa yksinkertaisuudessaan purppuranpunaisesta viitasta, kermanvalkoisesta silkkihunnusta, jonka löysin diplomaattimatkallani Casablancasta, Medinasta sekä diadeemista, johon on istutettu smaragdeja. Se on aito. Olen tarkistuttanut sen kultasepällä. Viktoria, joka on hovineidon roolissa, haluaa pukeutua läpinäkyviin haaremihousuihin ja pieneen liiviin. Riisuuduimme ja menimme suihkuun, saippuoimme toisemme, autoimme toisiamme ajelemaan karvat. Strategia oli yksinkertainen. Tanssia. Antaa kosiskella. Flirttailla. Räpytellä silmäripsiä. Vilauttaa ihoa. Saavuttaa katsekontakti, pitää katse kauemmin kuin tarpeellista. Tutkia maasto ja valikoida kolme sopivinta. Antaa heille luonnos mahdollisesta marssista, tai aivan yksinkertaisesti kutsua heidät kuninkaallisiin juhliin kolmekymmentä kerrosta ylempänä. Millaiset nämä tanssiaiset oikein ovat? Lue myös kirjan toinen novelli, Traktori kesäauringossa.Mostra libro
